Antiikkia, antiikkia.

Colosseum nähtynä keisarien paikalta.

Muinaiset roomalaiset poseeraavat turistien kanssa.

Forum Romanum, taustalla Colosseum.

Varjot Palatiniumin areenan kyljessä.

Lauantai kului hyödynnettäessä ilmaista sisäänpääsyä osaan nähtävyyksistä. Ehkä hieman kunnianhimoinen tavoite oli nähdä Colosseum, Palatinium, Forum Romanum, Villa Borghese, Galleria Borghese ja Villa Medici. Onneksi Galleria Borghese ei ollutkaan ilmainen. Myös Forum Romanumiin pitää tehdä toinen retki. Sää oli aurinkoinen ja kolmenkymmenen paremmalla puolella ja metro pois käytöstä, joten päästyämme vihdoin Villa Borgheseen oli keskittyminen jo vähän herpaantunut. Villa Borghese on suuri puisto keskustan pohjoispuolella, jossa sijaitsee taidemuseo Galleria Borghese. Pääsimme käymään Villa Medicin puutarhassa, siitä kuvia myöhemmin.

Pazzesco. Impossibile. Traffico.

Kohtauksia:

Ensimmäisenä päivänä ensimmäisellä suojatiellä vihreiden palaessa rohkaistun ylittämään katua. Heti alkaa kuulua tööttäystä ja motorinon päältä ihmetellään huutaen mihin ihmeeseen olen menossa. Huudan takaisin "È VERDE!!" ja motoristi hiljenee. Motorinot puikkelehtivat autojen seassa ja joskus jalkakäytävällä, periaatteena vaikuttaa olevan mennä mahdollisimman lujaa ja kaistapäisesti. Coolit ajaa punaisilla ja kiiltävillä Vespoilla vihreävalkopunainen kypärä päässä.

Italialaisen kämppikseni auton kyydissä ajamme itse keksittyä kolmatta kaistaa. Turisteille töötätään jo kaukaa ja nehän juoksevat silmät pyöreinä pois alta.

Aamuruuhkassa ajetaan vierekkäin ja keskustellaan avonaisista ikkunoista.

Pyöräilijöitä näkyy vähän vähemmän katukuvassa. Rohkeat ajaa autojen seassa. Bussipysäkin ohi hurahti kerran valkoinen kaapu liehuen munkki pyörän selässä. Vierestäni kommentoitiin: "Vatican express".

Busseissa tunnelma on erilainen. Kiirehtiminen on melko mahdotonta, sillä bussin tuloaikaa on vaikea ennustaa. Toisin kuin Helsingissä, kuskit ottavat kyytiin bussia kohti juoksevat matkustajat. Itse en sitä vielä pysty uskomaan ja saan kuskeilta toruja hullusta juoksemisesta: "Va piano! Calma!" ("Älä kiirehdi! Rauhassa!"). Kerran 50 minuutin pitkän odotuksen jälkeen, jo toivon menettäneenä, näin bussin vihdoin saapuvan ja pelästyin suunnattomasti, aloin juosta bussia kohti huitoen hullusti käsilläni, kompastuin jalkakäytävän reunaan, riuhdoin bussin oven auki (minibussissa oli itse avattavat ovet) ja heittäydyin takapenkille. Kuskin ilme oli erittäin hämmentynyt hänen todetessa että olisi kyllä voinut odottaakin. Itse olin vielä shokissa ja vain naureskelin hermostuneesti.

Gita turistica!

Juomalähteet suunniteltiin esittämään korttelille tyypillistä ominaisuutta. Tässä yliopiston kirjalähde.

"Il ragionamento deve avere una base solida" ("järkevällä ajattelulla tulee olla tukeva perustus") lukee obeliskia kannattavan norsun jalustassa.

Puutteellisen koulutuksen takia muinaiset roomalaiset luulivat norsua omituiseksi siaksi.

Santa Maria sopra Minevran kirkon seinään on merkitty mihin asti Teveren vesi on pahoin tulviessaan yltänyt.

Kerrotaan, että kyseinen herra suihkulähteessa suojaa itseään kirkolta, jonka pelkää kaatuvan huonon suunnittelun seurauksena. Suihkulähteen on suunnitellut Bernini oli kirkon suunnitelleen Borrominin kilpailija.

Restauroimistyö käynnissä.

Protestipatsaaseen voi liimata mielipiteitä. Kun patsaat olivat vielä muodissa, poliitikot maksoivat runoilijoille ylistysrunojen liimaamisesta.

Tänään oli ohjelmassa yliopiston Erasmus-järjestön turistikierros joihinkin keskustan tärkeisiin rakennuksiin. Vapaaehtoinen opiskelija selitti rakennusten historiaa ja johdatti paikasta toiseen. Siten päädyin myös tutustumaan kirkkoihin, joihin en ohikulkumatkalla olisi välttämättä poikennut. Parin vaatimattoman kirkon seiniltä löytyi Caravaggion freskoja. Lopuksi menimme aperitivolle: juoman hinnalla voi hakea noutopöydästä yhä uudelleen ja uudelleen salaatteja, pastaa ja leipiä. Opiskelijoille aperitivo onkin yleensä myös cena (illallinen)...

Kapeilta kujilta - dai vicoletti

harppulamppu Trasteveressä - lampada dell'arpa a Trastevere

Trastevere

jäätelöltä ei voi välttyä - inevitabile il gelato

Kahden viikon jälkeen - Dopo due settimane

Kotikatu, joka halkaisee Trasteveren kaupunginosan kahtia ja joka Tiber-joen ylitettyään vaihtaa nimeä ja jatkaa Pantheonille asti. Toisen kerroksen avonaiset ikkunaluukut kuuluvat asuntoomme. Oman huoneen ikkuna ei ole kadulle päin, vaan haisevahkolle sisäpihalle, jonne naapurit kaataa likavetensä. Huoneeseeni ei siis kuulu liikenteenmelu, vaan naapurin rouvien lauluharjoitukset.

Haiseva sisäpiha.

Trastevere on mukava kaupunginosa: turvallinen, mutta täynnä ihmisiä, ei keskellä ydinkeskustaa, mutta viidentoista minuutin kävelymatkan päässä Piazza Navonasta. Trasteveren ja muun keskustan väliin jää Tiber- eli Tevere-joen mutka, josta kaupunginosa on saanut nimensäkin - latinaksi Trastevere tarkoittaa Teveren toisella puolella.

Ponte Fabricio (Maija, tämän alta pitäisi löytyä geocache, näkyykö kuvassa?).

Puolitoista viikkoa sitten alkoi yliopiston järjestämä italiankurssi. 4 tuntia päivässä, 6 tuntia viikossa tietokoneella, välillä saadaan tehtäväksi katsoa elokuva. Viime viikolla näin Pane e tulipani (Leipää ja tulppaaneja), ihan hauska elokuva kotiäidistä joka unohdetaan huoltoasemalle ja joka päättää karata Venetsiaan. Ryhmässäni on paljon kiinalaisia ja saksalaisia. Ensimmäisenä päivänä pidettiin esittelykierros, kukaan ei oikein tiennyt mitä sanoa, mutta vuoron tullessa kiinalaistytön kohdalle kuulimme valmiin esitelmän: "Kiina on erittäin suuri, suurempi kuin Italia. Meitä on erittäin paljon...". Toisena päivänä puhuimme Berlusconista. Opettaja kysyi vaikutelmia pääministeristä, joka hallitsee niin mediaa, taloutta kuin politiikkaa. Yleinen mielipide oli negatiivinen, mutta eräs kiinalaistyttö totesi aurinkoisena: "Onpa ihailtava mies." Luimme artikkelin Berlusconista, jossa kerrottiin syytteistä kytköksistä mafiaan. Kiinalaistyttö vakavoitui ja vahvisti opettajalta olisiko yhteys mafiaan vakava asia.
Eräs asia, joka toimii italialaisessa yliopistossa, on La mensa. Tai ainakin Erasmus-opiskelijan näkökulmasta, sillä ruoan hinta määräytyy vanhempien tulojen mukaan, ja vaihto-opiskelijat on edullisimmassa ryhmässä. 1,22 euroa maksaa primo piatto (pastaa tai risottoa), contorno (keitettyjä vihanneksia tai salaatti), leipä, hedelmä tai jogurtti ja juoma. Pari senttiä kalliimpi on pizza, tai secondo piatto, tai vaikka kaikki yhdessä. Ruoka on erittäin hyvää.

Sää sensijaan ei viimepäivinä ole ollut kummoinenkaan, päivisin on hellettä, mutta iltaisin ukkostaa ja sataa. Kahdeksan aikoihin alkaa salamoida, pelkkiä salamia puolisen tuntia, sitten jyrähtää ja alkaa sataa. Viimeksi jouduin rankkasateen yllättämäksi, mutta pääsin amerikkalaisen nunnan varjon alle. Kuulemma 1.-20. lokakuuta tulee hellekausi, niin väitti joku mies ja sanoi vielä vahvistukseksi että niin hänen äitinsäkin aina sanoo.

Nyt lähden uusia korvatulppia testaamaan, ilman niitä ei voi nukkua, huomasin sen ensimmäisenä yönä kun valvoin viiteen asti.